Perek Sudenmieli

Nimi
Perek Sudenmieli

Ikä/syntymäpäivä
21/ 19.8.654

Laji
Ihminen

Sukupuoli
Mies

Kielitaito
Barcelia

Ammatti/nykyisyys
Demonin metsästäjä/Palkkasoturi.

Ulkonäkö
Perek on varsin nuori ihmismies, hän seisoo noin 175cm pitkänä ja painaa noin 75 kg, samalla pitäen hyvän kunnon yllä. Nuori mies on lihaksikas mutta hän on silti varsin hintelä siinä mielessä että hänen ruumiinsa on enemmän nopeisiin liikkeisiin kuin vahvuuteen tai kestävyyteen päin. Miehen kasvot ovat nuoret ja parrattomat, koristaen tämän lyhyillä tummilla hiuksilla jotka ovat hyvin pidetyt jakauksella keskellä otsaa. Hänellä on palavat ja hyvin totiset vihreät silmät sekä hänen kasvon pirteensä ovat myös kovat ja kylmät vaikka niissä onkin nuoruutta. Kaulansa vasemmalla puolella nuorukaisella on ulvova susi tatuoituna tummalla melkein sinisellä värillä. Perekillä on useita pieniä naarmuja ja arpia ympäri vartaloaan vaikka nämä eivät hänen elämistään haittaakkaan.

Pukeutuessaan Perek käyttää ruskeita saappaita, valkeita housuja sekä vaaleaa puuvilla paitaa, jonka päällä lepäilee ruskea nahkaliivi johon on ommeltu hienosti Barcelin vaakunan kuvio. Ruskealla ja paksulla nahkavyöllä lepää molemmin puolin hyvin pitkät miekat jotka näyttävät kevyiltä mutta hyvinkin teräviltä. Ne on valmistettu materiaalista mikä on tarkoitettu leikkaamaan, ei niinkään kestämään mikä tekee ylipitkistä miekoista täysin turhat panssaroitua ihmistä vastaan mutta tappavat aseet suurinta demonikansaa kohden ketkä eivät yleensä -voi- käyttää panssaria todellisissa muodoissaan.


Luonne
Perek on kostonsa syömä ihminen joka on pistänyt koko olemassaolonsa vain yhden ainoan päämäärän taakse ja tekee ihan mitä tahansa saavuttaakseen sen, jopa jos se menisi hänen omia periaatteitaan vastaan. Miehen alku on kylmä, kyyninen ja hyvin totinen kuka ei siedä liikaa vitsailua sillä ei enää tunne kykenevänsä samaan hauskanpitoon sen jälkeen mitä on kokenut. On sanomattakin selvää että hän vihaa demoneita koko sydämmestään mutta jopa hänen uskonsa Ayseliin on horjunut, jos jumalatar olisi niin mahtava kuin antoi ymmärtää, niin miksei tuo ollut pelastanut hänen perhettään tai tuhonnut demoneita koko maailmasta vain sitä toivomalla. Perek ei tosin kaikesta tästä kovesta kuoresta huolimatta ole paha ihminen, vaan joku kuka on nähnyt täyttä helvettiä ihan pienestä pitäen ja ei näe muuta syytä elää kuin oman pakkomielteensä.

Mies on varsin taktikoiva ja tarkka katsellessaan tilannetta sekä hyvin nopea ja hiukan vahvakin, fakta josta hän on hieman pöyhkeäkin. Toisaalta Perek osaa olla myös äkkipikainen ja helposti suuttuva sillä hänen hermonsa ovat lähes aina ampumassa yli, eikä hän siedä epäonnistumista itseltään ollenkaan ja ottaa häviämisen hyvinkin raskaasti, vaikka ei juuri välitä jos toisille käy näin ja voi jopa kannustaa muita yrittämään kovemmin jos se on vielä mahdollista. Hieman kylmähköstä ensivaikutelmastaan huolimatta poika välittää kanssa ihmisistään hyvin paljon ja tekee mitä tahansa voi suojellakseen näitä demoneilta tai muilta uhilta, muihin rotuihin Perek suhtautuu hieman kummaksuen mutta pitää näistä demonien yli minä päivänä vaan. Lojaalisuus ja kunnon käytöstavat ovat ehdoton pakko nuorukaiselle ja tämä kävelee aina selkä suorassa ja valmiina nostamaan Barcelian kunniantervehdyksen sotilaiden kesken, vaikka ei enää täysin heidän pyykissään pyörikkään.

Perek ei luota helposti eikä puhu itsestään paljoa tuntemattomalle ja käyttäytyy varsin etäisesti ensin, mutta kun häneen tottuu tuntemaan, alenevat kylmät kasvot ja paikalle ilmestyvät lähes lapsellisen virkeät hymyt, innokkuus ja lempeys jonka hän mitä luultavammin menetti kauan sitten ja jonka vain hänen kuollut perheensä tunsi.


Menneisyys
Syntynyt Jaakko Sudenmielen pojaksi, Perek eli varsin turvallista lapsuutta sisarensa Jalinin kanssa vanhassa Barcelian pienessä kylässä joka sijaitsi metsissä josta kylä saikin suurimman tuloistaan. Elämä oli ilman huolia varsinkin kun heidän isänsä Jaakko sekä useat muut kyläläiset olivat itseasiassa demonin metsästäjiä ja siten suurimmat huolet karkottuivat mielestä sillä pienet demonit eivätkä minkään sortin roistot koskaan kylää uhmanneet. Eräänä päivänä tämä kaikki muuttui kun joukko suuria demoneita lähestyi kylää ja päätti tuhota sen varoituksena muille tai vain uhkana itselleen, joka tapauksessa nuo hirviöt talsivat, korkeampana kuin kylää suojellut paaluaita joka oli oksattomista paksuista puista kyhätty. Perek katsoi kun hänen perheensä ja naapurinsa teurastettiin ja syötiin elävältä hänen silmiensä edessä, selviytyen ainoastaan piiloutumalla ja pakenemalla kun viimeiset henkiin jääneet hankkivat lapselle aikaa vetämällä huomion itsensä, Perekin vain kuullen heidän viimeiset hetkensä sekä yhden ainoan nimen, Berith. Silmät sokaistuna kyynelistä Perek taapersi yksin maan poikki kunnes nälissään löysi itsensä toisesta kylästä pari päivää myöhemmin missä hänen onnekseen oltiin mukavaa ja ystävällistä porukkaa jotka pitivät hänestä huolen.

Herätessään pojan suru ja kauhu oli muuttunut pakkomielteiseksi kostonhimoksi ja hampaitaan purren poika poltti kyyneleensä ja vannoi jokaikisen demonin sekä itse Chiman kuolemaa, puristaen nyrkkejään kunnes ne olivat valkoiset. Seuraavat vuodet Perek eli tuossa samassa kylässä ja joka päivä harjoitteli isänsä opetuksia joita hän ei ollut ottanut tosissaan sitä tuhoisaa päivää aijemmin, harjoittaen vartaloaan vahvemmaksi melkein taukoamatta ja raataen itsensä puolikuoliaaksi silmät aina säihkyen. Poika liittyi armeijaan heti kun oli tarpeeksi vanha ja jätti adoptio kylänsä taakseen, nousten korpraalin arvoon nopeasti kovan työn ja valtavan tahdon voiman asiosta, nähden jopa hieman taistelua ja johtaen parin miehen ja naisen joukkoa itse tantereella kunnes anoi polvillaan poispääsyä, vedoten tahtoonsa tulla demonin metsästäjäksi ja palvella Ayselia täten. Aluksi ei näyttänyt että Perekiä oltaisiin päästetty, mutta kun hänen adoptio kylästään tuli jopa nuorukainen ilmoittautumaan hänen tilalleen, päästettiin nuori mies pois palveluksesta monin lupauksin ja käskyin sekä tietenkin täysi lojaalisuus kruunulle että hänen palveluksiaan tullaan käyttämään jos demoninen uhka tai muu olisi ilmestyvä.

Päästyään armeijasta, nyt paljon taitavampana kuin ennen, palasi Perek synnyinkylänsä raunioille ja otti asioita kuten kirjoja missä hänen sukunsa opetukset olivat ja nuori mies lähti liikkeelle, metsästäen demoneita minne vain kulkikin, hänen vihansa aina kuohahtaen sellaisen nähdessään ja aina kysyen demonin nimeä ennen sen tappamista, sillä hänellä oli vain yksi nimi joka johtaisi hänet kylänsä tuhoajien luokse. Perek yhä etsii tätä hyvin vaikeasti löydettävää demonia retkellään tuhota kaikki demonit maailmasta jollakin ilveellä.

Magiataidot

Perek osaa lentää ja puskea itseään tiettyihin suuntiin käyttäessään tuulen elementtiä, sekä pystyy tekemään leikkaavia ilmateriä jotka voi kiinnittää käsiinsä, miekkoihinsa tai viskoa niitä leikatakseen vihollisiaan kantomatkan päästä. Muita loitsuja tai taitoja Perek ei osaa tai ole kiinnostunut oppimaan joten pystyy tekemään nämä taidot ilman viittomista tai sanomista, tosin sillä aina kun hän viskoo ilmateriä hänen kätensä liikkuvat, sillä niistä terät tulevat.