Felia Tindaeris

Omaa ilmaelementin, mutta ei juuri osaa sitä käyttää. Tällä hetkellä Felia saa magian avulla aikaan vain pientä liikettä esineissä, mutta ei sen kummempaa. Taitojaan neiti yrittää parhaansa mukaan kartuttaa papittarien johdolla, mutta oppiminen on osoittautunut hankalaksi.



Felia on hieman alle 160 cm pitkä, viehättävän oloinen nuori nainen. Ruumiinrakenteeltaan hän on sopusuhtainen ja muodoiltaan hyvinkin naisellinen. Pelkkää luuta ja nahkaa neiti ei todellakaan ole, vaan häneltä löytyy muutama ylimääräinen sentti sieltä täältä. Liikalihavaksi Feliaa ei kuitenkaan voisi sanoa, ennemmin vain terveeksi ja hieman liikaa syöneeksi. Kasvonpiirteet ovat nekin hieman pyöreät, etenkin posket. Silmät ovat suuret ja tummien ripsien kehystämät. Väriltään silmät ovat suklaanruskeat. Kulmakarvat seuraavat silmien muotoa ja ovat ripsien tavoin väriltään tummat. Huulet ovat kaarevat ja pehmeät ja luonnostaan punertavat, nenä puolestaan melko pieni. Iho on sävyltään maitokahvinruskea, eikä väri juuri muutu auringon vaikutuksesta. Omaksi harmikseen neiti punastuu varsin herkästi, joskin muiden mielestä se saattaa olla vain suloista.

Felian hiukset ovat väriltään todella vaaleat, lähestulkoon valkoiset. Pimeimpinä kuukausina hiukset tummuvat jonkin verran ja näyttävät hieman tavallista harmaammilta ja tylsemmiltä. Pituutta hiuksilta löytyy lähes selän puoliväliin saakka. Hiukset ovat alituinen riesa kiharuutensa ja takkuuntumisen vuoksi, mutta siitä huolimatta Felia antaa niiden mielellään olla vapaana. Toisinaan hän innostuu tekemään monimutkaisiakin kampauksia, mutta tätä tapahtuu hyvin harvoin. Luostarissa hän pitää hiuksiaan yksinkertaisella nutturalla, sillä papittaret eivät katso liikaa hienostelua hyvällä.

Felian pukeutuminen korostaa hänen naisellisuuttaan. Hän pitää röyhelöistä ja tyttömäisistä hepeneistä. Neiti suosii pukeutumisessaan vaaleita ja hempeitä sävyjä. Koruja Felia rakastaa yli kaiken. Toisinaan niiden käyttö meneekin liiallisuuksiin ja neiti saa huvittuneita katseita osakseen. Onneksi Felia kuitenkin joutuu useimmiten pukeutumaan papitarkokelaan punaiseen, yksinkertaiseen kaapuun, joka ei juuri huomiota herätä, ainakaan luostarin seinien sisäpuolella. Puhuessaan Felia käyttää paljon kehonkieltä, mikä yhdistettynä kömpelyyteen (tai pikemminkin huolimattomuuteen) ei ole mikään parhain yhdistelmä. Ulkonäön perusteella voisi olettaa, että naisen puhe on kimeää, hihittelevää ja kovin tyttömäistä, mutta moni on saanut yllättyä kuullessaan Felian vakaan ja matalahkon äänen. Ääni antaa Felian olemukseen tietynlaista voimaa, mikä muuten tuntuu puuttuvan. Lauluääni neidillä on melkoisen kehno.



Feliaa ei missään nimessä voi kehua viisaaksi ja älykkääksi. Hän on ennemminkin yksinkertainen ja oppiminen on aina tuottanut hänelle suuria hankaluuksia. Neito pulassa ja kävelevä katastrofi ovat häntä parhaiten kuvaavia lausahduksia. Muutamaan otteeseen hän on onnistunut eksymään jopa Ajimeassa luostarin asioita toimittaessaan. Täysin toivoton tapaus hän ei kuitenkaan ole ja sen ovat myös papittaret huomanneet. Felia tulee erinomaisesti toimeen lasten kanssa ja saa heidät pidettyä kurissa. Hänellä on vilkas mielikuvitus ja hän kertoo lapsille itse keksimiään tarinoita. Lisäksi Felia on lahjakas piirtämään, mutta valitettavasti kyseinen puuha ei häntä juuri kiinnosta. Samoin neitiä ei kiinnosta moni muukaan puuha, jossa joutuu pakertamaan kauan saman asian parissa. Siksi esimerkiksi käsityöt ja lukeminen eivät kuulu hänen mielipuuhiinsa. Sen sijaan käytännöllinen tekeminen, kuten ruuanlaitto ja siivoaminen, on paljon mukavampaa. Felialla on taipumusta säheltää, joten häntä ei kannata keittiöön päästää, mikäli haluaa syömäkelpoista ruokaa.

Nuorempana Felia oli tyypillinen pilalle hemmoteltu nirppanokka. Sittemmin hän on päässyt eroon liiasta huomionhakuisuudesta ja muiden pompottelusta. Luostarissa vietettyjen vuosien aikana Felia on oppinut välittämään huonompiosaisista ja lisäksi hänestä on tullut nöyrempi. Yksi asia kuitenkin on, jota edes elämä luostarissa ei ole onnistunut karistamaan: hän on heikkona komeisiin miehiin. Felia on keimailija pahimmasta päästä ja ihastuu helposti, muttei useinkaan saa tunteilleen vastakaikua. Tämän asian kanssa hän joutuukin jatkuvasti käymään taistelua, sillä mikäli hän aikoo ryhtyä papittareksi, tulisi moisesta piirteestä hankkiutua eroon. Vielä hän ei ole siinä onnistunut, vaikka yritystä onkin ollut.

Useimmiten Felia on hyväntuulinen ja nauravainen. Vuosien kuluessa hän on oppinut sietämään omia virheitään, eikä suhtaudu pieniin vastoinkäymisiin turhan vakavasti. Hän suuttuu kohtalaisen helposti, mutta leppyy aivan yhtä nopeasti. Pohjimmiltaan hän on hyvin herkkä ja tunteellinen ja muiden vastoinkäymiset saavat hänet herkästi kyyneliin. Hän on usein se, joka puolustaa heikoimpia ja yrittää ymmärtää myös vihamiehiään. Hän yrittää tulla toimeen kaikkien kanssa ja pyrkii joskus miellyttämään muita. Hän saattaa sortua jopa imeliinkin mielistely-yrityksiin, etenkin silloin kun hän yrittää saavuttaa jotakin. Felia viihtyy paremmin seurassa kuin yksin ja hänen on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Muihin lajeihin Felia suhtautuu hiukan ennakkoluuloisesti, etenkin haltioihin. Hukkiin hän suhtautuu pelonsekaisella kunnioituksella, kuten myös lohikäärmeisiin. Kentaureihin, kääpiöihin ja merihaltioihin hän puolestaan suhtautuu melko neutraalisti. Demoneita hän suorastaan pelkää, vaikka toisaalta uskookin Ayselin häntä niiltä suojelevan. Luostarissa saamiensa oppien ansiosta Felia on kuitenkin valmis auttamaan myös muiden kansojen jäseniä. Uskonnoltaan Felia on aytolainen, mutta ei kuitenkaan niin vakaumuksellinen kuin kuuluisi.



Felia syntyi pienessä kylässä kaukana Barcelin eteläosassa. Hänen isänsä oli eräs ajimealainen aatelisherra, Hamid, joka tuohon aikaan matkusteli ympäri valtakuntaa kokeillakseen seikkailijan elämää. Tuolla matkallaan mies sitten tapasi kauniin, tummaihoisen Ailianin jonka kanssa vietti muutaman kiihkeän yön. Hamid jatkoi matkaansa ja muutaman kuukauden kuluttua nainen huomasi odottavansa lasta. Sitä ei katsottu hyvällä ja Ailian päätettiin naittaa ensimmäiselle mahdolliselle kosijalle. Valitettavasti kyseinen kosija sattui olemaan tunnetusti väkivaltainen vanhempi mies. Ailian pelkäsi miestä ja sitä, mitä tuo mahdollisesti saattaisi tehdä hänen tulevalle pienokaiselleen. Niinpä hän karkasi ja aloitti pitkän ja vaivalloisen matkan kohti pohjoista. Matkalla nainen pääsi erään kiertolaisjoukon mukaan. Lapsi syntyi terveenä ja nimettiin Feliaksi. Äiti ja tytär pysyttelivät vaeltajien matkassa yli viisi vuotta, kierrellen ympäri Barcelia.

Kun Felia oli täyttänyt seitsemän, hän jäi äitinsä kanssa Ajimeaan asumaan. Kiertolaiselämä oli käynyt Ailianille liian raskaaksi ja hän kaipasi tavallisempaa elämää. Ajimeasta Ailian löysi Hamidin, joka oli edelleen yhtä komea kuin ennenkin. Lesken elämää viettänyt Hamid muisti Ailianin ja avioitui tämän kanssa. Felialle tapahtuma oli erittäin merkittävä, sillä hän ei ollut aiemmin isäänsä tavannut ja nyt hän sai lisäksi pikkuveljen. Felia pääsi maistamaan rikkaan tytön elämää ja nautti siitä suuresti. Hamid hemmotteli tytärtään, mistä ei tietenkään seurannut paljonkaan hyvää. Tyttö ylpistyi ja muuttui melkoisen itsepäiseksi. Kun Felia oli täyttänyt 21, hän tutustui nuoreen soturipappiin. Mies oli komea, mutta ei juuri välittänyt Feliasta. Koska neiti halusi epätoivoisesti tehdä kyseiseen herraan vaikutuksen, hän päätti hakeutua luostariin noviisiksi. Vanhemmilla ei ollut mitään sitä vastaan, päinvastoin. He uskoivat, että luostarielämä voisi tehdä tytölle hyvää ja opettaa hänelle oikean tavan elää.

Aluksi näytti siltä, ettei Felian aika noviisina tulisi kestämään edes kuukautta. Ehkä itse Ayselilla oli sormensa pelissä, sillä kuukausi venyi kahdeksi ja ennen pitkää tyttö oli viettänyt luostarissa kokonaisen vuoden. Hän löysi itsestään uusia puolia, oppi uusia taitoja ja alkoi ymmärtää jotakin maailmasta. Noviisiajan päätyttyä tyttö päätti vanhempiensa suureksi yllätykseksi valita elämän Ayselin papittarena. Nyt hän on ollut papitarkokelaana kaksi vuotta. Valan vannomisen aika ei ole vielä tullut ja sisimmässään Felia yhä pohtii mitä oikein elämältään haluaa. Felian kohdalla on edelleen mahdollista, että hänestä tulee jotakin aivan muuta kuin Ayselin papitar.