Lael D'Aramitz

[/img]
(sori scanner ei toimi, joten en voi piirtää kuvaa käsin vaikka kuinka haluaisin, joten jouduin turvautumaan vanhan kunnon paintiin ;D)

Nimi:
Kreivi Lael D'Aramitz.
Ikä:
Syntynyt 21 joulukuuta 629 eli on 46 -vuotias (hahmo ikääntyy haltiain vuosissa, mutta ihmisten luona häntä luullaan 29 vuotiaaksi)
Laji:
Puolihaltia
Sukupuoli:
Mies
Ulkonäkö:
Yksi harvoista asioista, jonka Lael on perinyt haltiasuvultaan on heidän kauneutensa. Jopa karskikin naisiin mieltynyt mies nähdessään hänet edes vilauksella joutuisi ajattelemaan edes mikrosekunnin ajan: "Faudaria sentään, tämä poika on kaunis!", jonka jälkeen he pudistaisivat päätään tajutessaan mitä he ajattelivat ja jatkaisivat omia askareitaan. Tosiaan Lael on kaunis, ei miehekkään komea, niin kuin korkeiden virkamiesten ja kreivien vaimojen tavalliset, salaiset mieshuorat, joiden vahvat ja leveät leukaperät, sekä leveät rintalihakset ja hartiat saivat heidät näyttämään maanjumala Thrilvendeltä ihmismuodossaan. Ei, Laelin leuka on hieman kolmiomainen ja tämän sileä, virheetön iho, sekä korkeat poskipäät yhdessä syvän vihreiden (hieman kellertävän meripihkan sävyä paikoin) silmien kanssa saavat monet naiset kovin halukkaiksi hänen suhteen, sillä nämä piirteet tekevät hänestä "epätavallisen". Hänen nenä on kuin kopio muinaisten kuninkaiden ja kuningattarien maalauksista (jotka ovat usein kovin imartelevia ja suuresti epätodenmukaisia), suora ja terävähkö. Lyhyesti sanottuna Laelin piirteet ovat enemmän feminiinisiä kuin maskuliinisia kapeiden kasvojen ja kauniita silmiä koristavien pitkien ripsien ansiosta. Tämän hiukset ovat rehevän puskan tapaisia: tuuheita, kiharia ja paksuja. Niiden sävy vivahtelee eriväristen ruskean sävyjen välillä ja ne laskeutuvat hieman niskan yläpuolelle. Toisin kuin haltioilla Laelilla on pyöreät silmät, eivätkä hänen korvansa ole suippoja.

Lael on 185 cm pitkä ja hänen torso on solakka ja hän on ylipäätänsä laiha, joten vaikka hänellä ei ole paljoakaan lihasmassaa, hänen hentoutensa tuo kiinteät rinta- ja vatsalihakset esille. Käsivarret, sekä reisilihakset ovat hyvin kuntoutettuja, mutta silti kovin ohuita, hieman leveämpiä kuin tukevahkolla naisella, lisäksi hänen olkapäät eivät ole yhtä leveitä kuin muilla miehillä. Lael ei ole fyysisesti vahva henkilö. Hän ei ole tehnyt elämässään juuri yhtään raskasta työtä, mutta hänen keho pysyy laihana, joko haltioiden genetiikan, terveellisen ruokavalion (syy luonne -osiossa) tai hänen aktiivisen eroottisen elämän takia tai sitten näiden kaikkien johdosta. Kuitenkaan Lael ei ole läheskään yhtä hento kuin haltiakansan edustajat.

Lael tykkää pukeutua koreisiin ja värikkäisiin vaatteisiin, jotka mielellään korostavat tämän laihaa vartaloa. Yläasusteena yleensä toimii jonkinlainen erilaisin kuvioin koristettu liivitakki, jonka alla on vaalea röyhelöpaita. Lantiolla on kiristetty ruskea nahkavyö, kultaisen soljen kera. Tällä vyöllä lepää pienillä jalokivillä upotettu kultakahvainen tikari, joka on hieman epäkäytännöllinen taisteluun (itse asiassa, sitä ei ole koskaankäytetty muuhun kuin hedelmien paloittelemiseen), mutta Lael lepuuttaa sitä kupeellaan showoffaamisen merkityksessä. Vyön alapuolella yleensä lepää polvihousut valkoisten miesten legginsien päällä. Kenkinä toimii, jonkinlaiset tossut. Laelin suosikkiväri on taivaansininen ja se usein näkyy hänen asusteiden sävyissä.

Kaiken huipuksi Lael ikääntyy haltiain vuosissa, joten vaikka hän onkin 46 vuotta vanha niin ihmisten laskuissa häntä pidetään 29 vuotiaana.

Sullomalla koko kuvaus yhteen nippuun: Lael on kaunis nuori mies, jolla on timmi, solakka vartalo, joka on enemmänkin naisellinen kuin miehellinen, ja pukeutuu tyrmääviin, kalliisiin vaatteisiin.

Luonne:
Lainkuuliainen Playboy - Neutraali

Jos halutaan kuvata Lael D'Aramitz yhellä sanalla parhaiten sopisi naistenmies. Hänen karisma ja ilkikurinen huumorintaju ovat vähintäänkin yhtä hurmaavia kuin tämän uskomaton ulkonäkö. Kreivi on suoraan sanottuna seurapiirien hai, joka voi voittaa puolelleen kenet tahansa rikkaan ylhäimmistön joukosta, sillä toimittamattomat varakkaat ihmiset, jotka ovat saaneet rahansa jonkinlaisen perinnön tai avioliiton johdosta, eivät ole kovinkaan teräviä, sillä heillä ei ole kokemusta edes kaupustuksesta, joten he ovat todella alttiita Laelin vaikutukselle, mutta vielä hullaantuneempia hänen karisman johdosta ovat naiset, etenkin rikkaat naiset, jotka ovat kyllästyneet lihaviin aviomiehiinsä ja kaipaavat taukoa tavallisista lihanvuoren näköisistä mieshuorista. Monesti illan kääntyessä yöksi ylhäisten kapakassa/majatalossa Lael poistuu muiden joukosta jonkin ylhäisen naisen kanssa yksityiseen huoneeseen, joka palaa sitten aamulla kehuen hiljaa naisystävilleen nuorta kreiviä, joka aiheuttaa, ihan kuin jonkinlaisia taikavoimia käyttämällä, naiselle valtavaa nautintoa (lisää tästä magia -osiossa).

Lael on viekas (kätevä/vaadittava ominaisuus hänen ammattiansa varten, lisää ammattiosiossa) ja tavallisten asioiden suhteen ihan pätevä (laskea yksinkertaisia laskuja, lukea, jonkinlainen jumaltuntemus, , ja osaa nähdä ihmsiten motiivit ja tarpeet ja siten hyödyntää heitä (useimissa tapauksissa), mutta magian opetteleminen, tieteet ja suurta älyä vaativat pulmat ja kysymykset, menevät hänen ajatusten ja kiinnostuksensa yli. Usein kreivi punoo mielessään juonia, jotka voisiva hyödyntää häntä samalla lakia säilyttäen, sillä vaikka Lael onkin kujeileva, niin ei hän silti halua kiinnittää viranomaisten (sotilaiden) huomiota ja mielummin pysyy heidän kanssa hyvissä väleissä.

Ollessaan yksin Laelilla on taipumus vahingoittaa itseensä antamalla itselleen rajuakin sähköiskuja. Tämä johtuu siitä, että vietettyään lapsuutensa haltioiden parissa, jotka ovat puoliverisiä kaikessa parempia magiantaidoista kauneuteen, hänelle on kehittynyt jonkinlainen alemmuuskompleksi, joka on osoittautunut todella vaaralliseksi silloin kun Laelin itsehillintä pettää ja hän saa raivokohtauksen. Ihmisten parissa Lael tuntee itsensä johtavaksi hahmoksi toisin menneisyydessä ollessaan haltioiden kanssa. Hän nauttii vallasta, joka hänellä on naisten sekä miesten ylle ja pelehtiminen aatelisrouvien kanssa nostaa hänen moraaliaan. Tavatassaan haltioita Lael tuntee itsensä todella epämukavaksi, sillä se tuo mieleen hänen huonoutensa haltioihin verrattuna. Jos (todella) harvoin käy, että hän pääsee sänkyyn jonkun haltianaisen kanssa hän ottaa kaiken ilosta irti, sillä pedissä hän on johtava hahmo. Kuitenkaan Lael ei vihaa haltioita täysin, mutta pysyy niin paljon erossa kuin hänen ammatissaan on mahdollista, mutta muille lajien suhteenhänellä on enemmän sympatiaa.

Ollessaan haltioiden parissa Lael palvoi luonnonjumalia, kuten muutkin täkäläiset, mutta muutettuaan Aijimeaan hän päätti sulautua joukkoon niin hyvin kuin mahdollista ja palvoo nykyään pelkästään Ayselia.

Rohkea Lael ei ole, mutta hän yleensä välttää vaaratilanteet käyttämällä hunajaista ääntään, mutta jos jokin menee vikaan niin silloin hänen lojaali henkivartijansa Fragl tulee väliin, joten Laelilla ei ole paljoa pelättävää, vaikka toisinaan hän arkailee, että hänen sänkykumppaneidensa levittämät juorut toisille naisille joutuu heidän aviomiestensä korviin, mutta jos niin kävikin usein asia korjaantui rahallisella korvauksella, sekä antamalla vihaisen miehen mennä "lepäämään" jonkun Laelin henkilökohtaisen huoran kanssa. Lael ei useimmiten anna paljoakaan arvoa köyhäimmistölle hänen ajatuksissaan, mutta kulkiessaan Aijimeassa ja nähdessään riutuvan pummin, hän usein käskee henkivartijaansa antamaan muutaman kolikon miehelle, sillä tavatessaan henkilökohtaisesti epävarakkaan ihmisen se tuo usein hänen mieleensä hänen äidin, joka oli haltioiden orja Evegwarissa.

Menneisyys&Ammatti:
Lael oli ollut vahinko. Hänen isänsä, Malegivir Suora, oli tärkeä haltioiden joukossa ja oli yksi heistä, joka vastasi Evegwarin sotilaallisesta varustuksesta ja laivastosta, joten kesällä vuonna 597 hänet yritettiin murhata myrkyttämällä, mutta salamurhaajan hätyköinnin takia myrkky päätyikin vahingossa Malegivirin vaimolle, joka kuoli tapaturman seurauksena. Äärimmäisen surun ja äkkipikaisuutensa takia Malegivir vannoi kaikkien jumalien nimessä, että ennen kuin hän löytäisi ja rankaisisi teon aiheuttajan hän ei hankkisi uutta vaimoa, eikä olisi kanssakäymisissä naisten kupeiden kanssa. Valitettavasti Malegivirin tyhmää valaa oli todistamassa monta haltiaa ja se oli vannottu kaikkien jumalien nimeen, joten sitä oli paras olla rikkomatta tai olisi saanut ikuisen häpeän koko suvun nimelle.

Viikkojen ja kuukausien jälkeen murhaajaa ei oltu löydetty ja Malegivir alkoi katua valaansa. Hän alkoi kaivata naisen kosketusta, mutta koska hän halusi säilyttää kasvonsa hän ei rikkonut sanaansa, vielä. Malegivir päätti irtisanoa kaikki naishaltiapalvelijat, jottei kukaan epäilisi, että hän häpäisisi vaimonsa muistoa palvelijansa kanssa. Kuitenkin hän piti ihmisorjat, sillä ei kukaan ajatellut, edes Malegivir, että hän olisi kanssakäymisissä alhaisen, sekä likaisen ihmisnaisen kanssa. Malegivirin epäonnen takia hän ei tiennyt hänen palveluksestaan olleesta naisorjasta, jonka tärkeimpänö tehtävänä oli siivota ja järjestää isännän asunto, sillä välin kun tämä oli suorittamassa velvollisuuksiaan. Tämän naisen nimi oli lyhyesti Iniel ja hänen kasvonsa olivat kuvankauniit, mutta tämän muodot olivat jumalalliset. Iniel piti matalaa profiilia, sillä haltiat eivät yleensä välittäneet kuinka heidän orjansa kohtelivat toisiaan kunhan he eivät vahingoittaneet toisiaansa fyysisesti ja tekivät työnsä kunnolla, joten monet miesorjat olivat enemmän kuin halukkaat suoraan sanottuna panna Inieliä.

Joka tapauksessa kun eräänä kesäisenä päivänä Malegivir oli palannut kotiinsa tavallista aikaisemmin peruutun hallituksen kokouksen takia hän törmäsi ihanaan näkyyn oman lepohuoneensa lattialla. Hänen edessä oli kontillaan hänelle täysin tuntematon, mutta jumalallisen näköinen ihmisnainen, puhdistamassa takkaa tuhkasta, jonka likainen pieni orjanrääsy ei jättänyt mitään mielikuvituksen varaan. Nainen kiljahti hiljaa huomatessaan Malegrivirin, mutta sitten esittäytyi tämän orjaksi. Yhtäkkiä Malegriv antoi periksi, hän käveli kohti naista ja kouraisi tämän takapuolesta ja seuraavan tunnin aikana hän oli rikkonut valansa alhaisen ihmisorjan kanssa.

Jälkeenpäin Malegrivir oli kauhistunut tajutessaan mitä hän oli tehnyt ja hän ajatteli katkerana, että naisessa oli tosiiaan jonkun luonnon jumalan verta (totuus on, että hänen äitinsä oli metsänymfi, joka oli syntynyt kauneuden jumalattaren Etihelian ja sähkön jumalan Talielin siemenestä), jonka takia hän oli hullaantunut täysin. Kuitenkaan hän ei rankaissut naista, sillä hän pelkäsi jumalien olevan jo valmiiksi vihaisia hänen rikottua hänen aikasempi valansa. Päin vastoin hän tapasi Inielin vielä ainakin viisi kertaa, sillä hän ei vaan voinut vastustaa tämän kauneutta.

Malegrivir oli kahden elementin taitaja, veden ja sähkön, ja jo kahden vuosisadan ja muutaman vuosikymmenen jälkeen hän oli yksi Isirionin parhaimmista maageista. Yksi hänen lukuisista voimistaan oli hallita melkein kaikkea nestemäistä ainetta. Tämä loitsu vaati häneltä valtavan paljon energiaa, mutta käyttämällä taikariimuja hän pystyi siihen, vaikka hallittava neste liikkui todella hitaasti, joten siitä ei ollut hyötyä taistelussa. Tämän voiman avulla hän pystyi noutamaan siemenensä Inielienin kupeista kanssakäymisen jälkeen. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että Iniel oli tullut raskaaksi. Se oli shokki Malegrivirielille. Olihan hän tehnyt kaiken tarvittavan estääkseen tapahtuman. Olivatko jumalat tämän takana? Rankaisivatko he häntä siitä, ettei hän pitänyt lupaustaan? Malegrivir teki kaiken salatakseen tapahtuneen. Hän käski Inieliä vaikenemaan totuudesta tai hän mestaisi sekä naisen, että tämän lapsen. Kaikki ajattelivat, että Inielin tulevan lapsen isä oli joku onnekas orja, joka oli onnistunut pääsemään Inielin torjumisien ohi. Joka tapauksessa Inielin synnyttäessä puoliverisen poikalapsen joulukuussa, hän kuoli (tämä oli haltioiden vakoilusiiven johtajan Elundinae Salamyhkäisen työtä. Hän oli Malegrivirin läheinen ystävä jo monien vuosikymmenten ajan ja hän tiesi kaiken mitä oli tapahtunut Malegrivirin ja Inielin välillä, sillä hänen miehensä "valvovat" kansalaisiaan. Yksi syistä on, että sillä tavalla halutaan paljastaa Isirionissa väijyvät Barcelin vakoojat, jotka saattavat olla palvelijoiden ja orjien seassa tai muuten vain haltioita. Niin tai näin Elundinaen kuultua Malegrivirin petiseikkailuista hän päätti hankkiutua naisesta eroon, sillä hän ei halunnut että tieto vuotaisi muiden korviin ja koska hän arvosti ystäväänsä huolimatta hänen häpeällisistä teoista. Kun naisen raskaus oli tullut ilmi, Elundinae päätti odottaa nähdäkseen Malegrivirin päätöksen lapsen suhteen, sillä hän tiesi, että hänen ystävänsä kaipasi seuraajaa tai edes jonkinlaista suvun jatketta, ettei Malegrivirin sukupuu kuolisi. Naisen synnytettyä, Elundinaen miehet myrkyttivät tämän, jottei hän voinnut tiedoillaan uhkailla Malegriviriä)

Malegrivir oli enemmän ilahtunut kuin suruissaan, sillä näin Iniel ei voinut mitenkään paljastaa lapsen todellista syntyperää uhmatakseen Malegriviriä laittamalla tämän todella vaikeaseen tilanteeseen. Hän kuitenkin ilmoitti haltiakansalle, että adoptoi Inielin lapsen, sillä hänen vaimo ennen kuolemaansa ei ollut antanut hänelle yhtäkään jälkeläistä. Uutinen tyrmistytti haltioita. Korkea-arvoinen haltia adoptoi ihmisorjan lapsen? He toki ymmärsivät Malegrivirin jälkeläisongelman ja koska tämä piti itsepäisesti teostaan kiinni, muut haltiat hyväksyivät päätöksen tosin paheksuen. Teolla oli tosin seurauksia. Malegrivirin nimi joutui paheksuntaan, jota ei ilmaistu avoimesti, vaan teon raakuudesta kuiskittiin hänen selkänsä takana. Tästä johtuen Malegrivir laittoi kaiken tarmonsa työnsä pariin ja niinä aikoina olivat Evegwarin rajat tiukimpia ja turvattuimpia kuin koskaan. Ellei hänen valtavaa ja uutteraa työpanostaan hän olisi luultavasti menettänyt paikkansa 200 haltian Neuvostosta. Kun asiaa oli harkittu useimmat sanoivat, että vaikka Malegrivir oli käyttäytynyt häpeällisesti otettuaan puoliverisen/ihmisen huostaansa niin hänen uskollisuutensa haltiakansalle oli kiistämätön. Kaukana tulevaisuudessa Malegrivir onnistui palauttamaan muiden kunnioituksen nappaamalla monia Barcelin vakoojia, sekä muilla tärkeillä palvelluksillaan.

Seuraavien 40 vuoden aikana poika/Leal oli ollut osana haltioiden yhteisöä, vaikka häntä ei kohdeltu kovin lämpimästi. Häntä kunnioitettiin Malegrivirin adoptiopoikana, muttei minään muuna, itseasisassa henkilökohtaisesti häntä halveksuttiin paljon. Ollessaan niin haltialasten, että -aikuisten keskellä Lael tajusi nopeasti, että hän oli sivullinen, häviäjä, likainen ihmisen penikka. Tästä alkoi hänen alemmuuskompleksinsa ja ei kulunut aikaakaan, että hän alkoi vahingoittaa itseänsä sähköiskuilla.

Lopulta Lael sai tarpeeksi ja pyysi Malegriviriltä lupaa lähteä Isirionista Aijimeaan, ihmisten pariin. Malegrivir aluksi torjui ajatuksen, sillä hänen nimensä ei kestäisi enää häpeällisiä tekoja ja adoptiolapsen karkaaminen ja petturuus olisi muille viimeinen pisara ja hän joutuisi ikuiseen pilkkaan ja menettäisi luultavasti asemansa kokonaan korkeana virkamiehenä ja paikkansa Neuvostossa juuri kun hän oli onnistunut palauttamaan muiden kunnioituksen ja uskon häneen. Laelin manguttua yhä uudelleen ja uudelleen, Malegrivir suostui, mutta hän teki asian omalla tavallaan. Hän vaati pojaltaan, että Ajimeassa hän ei kertoisi kenellekkään mistä hän oli kotoisin vaan esittäisi itsensä rikkaana aatelismiehenä, joka periytyi kaukana asuvan kreivin suvusta, se oli ollut helppo lupaus Laelilta. Malegrivir myös päätti kertoa pojalleen totuuden tämän isästään, sillä hän ajatteli, että jos Lael saa tietää olevansa puoliksi haltiain sukua hänestä tulee itsevarmempi ihmisten keskuudesta ja täten olisi parempi tehtävässään ylhäisenä ja ylimielisenä kreivinä. Kuultuan kertomuksen, Lael oli aluksi tyrmistynyt ja vihainen, sillä hänen adoptioisänsä, joka olikin hänen oikea isä ei ollut kohdellut häntä lämpimämmin kuin muut haltiat kuluttaessaan kaiken aikansa työhön (tosin hän ei olisi kohdellut Laelia paremmin ollessaan useammin kotona). Lopulta hän rauhottui ja päätti, että jos hän viettää loppuelämänsä Ajimeassa kaukana Isirionista, niin hänen ei pitänyt välittää asiasta, kunhan hänen isänsä rahoitti hänen elämäänsä säännöllisesti. Malegrivir suostui, mutta vaati toisen lupauksen: Laelin pitäisi auttaa haltioiden salaista vakoojaverkostoa (itse asiassa koko idea Laelin lähettämisestä Aijimeaan vakoojaksi oli ollut Elundinaen idea Malegrivirin kerrottua pojan ärsyttävistä vaatimuksista. Tämä sanoi hoitavansa pojan kuoleman lavastuksen ja lähettäisi tämän kautta luotettavia lähettejään ohjeiden vientiin).

Saavuttuaan Aijimeaan Lael oppi nopeasti kaupungin tavat ja alkoi sopeutua hiljalleen. Hän omaksui Aytolaisuuden, oli vieraillut kuninkaan linnassa, joka vahvisti hänen aatelin tittelin hänen lahjoitettuaan muhkean summan kuninkaalliselle rahastolle. Jo muutaman vuoden kuluttua hänet tunnettiin kreivi D'Aramitz: inä, jotkut naiset jo alkoivat kutsua häntä keskenään Rakkauden Kreiviksi. Malegrivin antama tehtävä Laelille oli helppo, hänen piti vain välittää Isirionista saapuvan viestinviejän ohjeet Isirionin vakoojille, mikä oli todella vaivatonta, sillä Laelin kartanoon saapui naisvieraita tiuhaan ja koska Isirionin lähettiläät ja vakoojien yhteyshenkilöt olivat useimmiten naisia kukaan ei epäillyt mitään. Kaikki luulivat, että kreivin kartanoon saapuvat vieraat olivat hakemassa nautinnollisia kokemuksia, mikä oli myös totta. Kartatoon saapui rikkaita naisia kaikkialta Aijimeasta ja jopa Isirionin lähettiläät jäivät yöksi "hauskan pitoa" varten. Lael aloitti bisneksen perustamalla kolme kapakkaa ylhäiselle väelle(toki siellä kävi alhaista porukkaa tosin heidät pidettiin erillään jalosukuisista) ja myös hän vietti siellä paljon aikaa. Jo kuuden vuoden jälkeen Lael oppi rakastamaan Ajimeaa, meren suolaista vivahdetta ilmassa, lukuisia kapakoita, laivoja, epäjärjestettyjä teitä ja korkeita muureja. Hän piti sen väkirikkaasta ilmapiiristä ja totta puhuen hän arvosti ihmisiä, kentaureja, hukkia ja kääpiöitä enemmän kuin hienohelmaisia haltioita. Hän alkoi olemaan haluttomampi toimittaa Isirionin kirjeitä heidän vakoojilleen, sillä hän ei halunnut antaa Isirionille etulyöntiasemaa. Lael päätti antaa vain ne kirjeet, joissa annetut tehtävät olivat kaikista harmittomampia, kuten selvittää mitä hoviväki ajatteli jostain suuren luokan tapahtumasta, ja poltti uhkaavimmat, esimerkiksi käsky lähettää mustahaltia yrittämään murhata Kenraali Xian (tosin tuskin se tulee onnistumaan ajatteli Lael kuvitellen yli kaksimetristä uhkaavan näköistä hukkaa, jonka hän oli nähnyt aika monta kertaa vilauksella).

Lopulta Rakkauden Kreivi oli tunnettu laajalti kauneudestaan ja karismastaan. Hän oli hyvissä väleissä jopa useimpien aviomiesten kanssa, jotka joskus olivat tulleet valittamaan vaimojensa reissuista, mutta sitten tulivat sopuun muhevan rahasumman ja "henkilökohtaisen palveluksen" jälkeen. Ja vaikka joku olisikin kantanut hänelle kaunaa hän oli liian vaikutusvaltainen ja liian suosittu, jotta häntä olisi voitu vahingoittaa julkisella tasolla. Hänestä oli tullut valtavan suosittu naisten petikumppanina, jotka kilpailivat hänen suosiostaan. Lael otti makuuhuoneeseensa yleensä yhden tai kahden naisen päivässä, sillä hän tarvitsi sitä tunnetta, että hän oli se joka dominoi tilannetta ehkäistääkseen pahimpia itsetuntokriisejä, ja kun kaikki naiset ylistivät hänen performanccia hänen egonsa paisui suuresti ja hänestä oli tullut paikoin huolimaton, kun silloin tällöin, joku hänen petitovereistaan oli pelehtimisen jälkeen huomannut pinon avonaisia kirjeitä  tämän sängyn alla, muttei ehtinyt lukea "Osoitettu Valkoiselle kyyhkylle" (Laelin koodinimi) enempää, kun Lael sieppasi kirjeet naisten käsistä ja alkoi käyttää magiaa tuottaen nautintoa, josta johtuen he unohtivat kirjeet ja aloittivat puuhastelun uudelleen. Välillä käy, että joku hänen kumppaneista oli tullut raskaaksi, mutta useimmiten ongelma hoitui, että naiset jättivät vauvan Ayselin luostarin kasvatettavaksi tai jossain radikaaleissa, muttei kovin harvinaisissa tapauksissa käskivät heittivät pienokaiset jokeen tai muurilta alas.

Magiataidot:
Elementti - Sähkö

Osaa ainoastaan yhden loitsun, mikä on myös hänen salaisuus, jonka takia kaikki hänen kanssa sängyssä olleet naiset ovat hullaantuneet häneen entistä enemmän. Lael osaa lähettää minimaalisen pieniä sähköimpulsseja eli käytännössä saa melkein minkä tahansa osan kehostaan vibroimaan, mitä hän käyttää hyväkseen pedissä. Halutessaan Lael voi toki suurentaa sähköimpulssin voimakkuutta ja aikeuttaa välillä vakaviakin sähköiskuja, tosin tämä vie häneltä todella paljon energiaa, sillä vahva maagi hän ei todellakaan ole.Tämä sähköelementti on peritty hänen isältään, mutta Lael ei ole koskaan halunnut oppia enempää pääosin siksi, että se vaati todella paljon syventymistä ja Laelin alemmuuskompleksin ja epäitseluottamuksen takia hän ei ole henkisesti kykenevä oppimaan paljoa.

Tässä olisi lomake. Anteeksi, että hahmo on aika kliseinen ja pikkuisen mary-suen hahmon tapainen, mutta lähettäkää vaan niin paljon parannuskysymyksiä kuin haluatte, parantelen hahmoa mielelläni. Otin myös aika paljon vapauksia Aysel Chima -maailman tapojen suhteen, sillä sivu on tällä hetkellä kiinni (ymmärrän syyn näin sen viestin) enkä muista aivan kaikkea mitä luin vuosi sitten.

D'Arc

Heimoi :3 Lisäsin nyt kaikki maailmatekstit nettiin yhtenä pötkönä; löytyy sivulta: https://ayselchima.wordpress.com/

Joo, kaikki tarvittava tieto löytyy hahmostasi kyllä. En tiedä kannattaako minun kommentoida hahmoa, mutta jos kiinnostaa, niin kommentoin tähän nyt niin, miten kommentoisin normaalistikin ihmisille, jotka ovat lukeneet maailmatekstit.

- Hahmon puolihaltiamaisuus ei näy missään, ei hänen ulkonäössään, luonteessaan tai identiteetissään. Miksi hän ei voisi olla vain haltia?
- Hahmo on aika nuori, ja elänyt haltioiden parissä. Kyllä, on mahdollista että puolihaltia ikääntyy ihmisen tavoin, mutta miten haltiat suhtautuvat aikuiseen, joka on henkisesi 13-vuotiaan haltian tasolla?
- Kuten itse sanoitkin, hahmo on ulkonäöltään aika persoonaton, ja sen voisi vain tiivistää lauseeseen "hahmo on pitkä, solakka ja kaunis".
- Yleisesti kaikki pystyvät tunnistamaan kasvoista, onko kyseessä haltia, ihminen vai puolihaltia. Koska hahmosi näyttää ihan haltialta, kysyn jälleen, mitä uutta puolihaltiana oleminen tuo hahmoosi?
- Puolihaltioilla voi olla isoja itsetuntokriisejä, sillä he eivät kuulu mihinkään. He ovat haltioiden näkökulmasta tyhmiä ja rumia. Kaikki tietävät että puolihaltiat ovat äpäröitä, joten heitä kohdellaan huonosti ja he ovat yhteiskunnan pohjasakkaa. Miten puolihaltiaus näkyy hahmossa?
- On suloista, että hahmosi isä on halunnut olla noin kunniallinen Yleisesti orjat ovat isäntiensä omaisuutta, eikä heidän kanssa makaaminen ole mitenkään tavatonta. Yleisesti on hyvin epätodennäköistä että haltia ihastuisi ihmisnaisen ulkonäköön - haltiat pitävät omaa lajiaan maailman kauneimpana ja ihmiset ovat heidän näkökulmastaan isoja, rumia ja sivistymättömiä. Vai oliko naisessa oikeasti jonkun luonnon jumalan verta - kuulostaa jännältä, kerro toki lisää :3
- Yleensä miehet tietävät että seksi johtaa lapsiin, joten on hassua että Malegrivir yllättyisi asiasta. Ja sattuipa sopivasti että nainen kuoli. Oliko se todella vain onnekas sattuma? Itse voisin kuvitella että haltialle olisi huomattavasti suurempi häpeän aihe tykätä ihmisestä kuin pettää vihoissaan vannottu vala - haltiat halveksuvat ihmisiä yli kaiken. Mikä sai ylipäätään säästämään naisen hengen (tai pitämään hänet yhä luonaan) raskaaksi tulemisen jälkeen? Jos Malegrivir pelkäsi muiden reaktiota, miksei hän vain tappanut naista tai lähettänyt häntä pois? Hänen on siis täytynyt tykätä naisesta - miksi? Esimerkiksi oliko Inel ainoa henkilö, joka tuki miestä, kun hän suri vaimoaan ja etsi tämän murhaajaa tmv.?
- Mitä (sosiaalisia) seuraamuksia Malegrivirille tuli siitä, että hän kaikkien tapojen ja odotusten vastaisesti otti saastaisen puoli-ihmisen omaksi pojakseen? Miksi hän kertoi pojalleen totuudenmukaisesti, kuka tämän äiti oli? Jos kerran hän oli jo tehnyt yhden äpärän ihmisen kanssa, mikä esti häntä tekemästä lisää lapsia/äpäröitä, vai estikö mikään?
- Miten Lael elättää itsesä? Pelkällä isänsä rahalla? Miten hän suhtautuu haltioihin? Ihmisiin? Mitkä ovat hänen tulevaisuuden tavoitteensa ja toiveensa? = minkälaisia pelejä haluat pelata hahmolla?
- Propsit hienosta magiakyvystä : Hahmosi on erittäin kunnostautunut rakastelemisen jalossa taidossa, mutta miksi hän tekee sitä? Oman nautintonsa vuoksi, rahan takia, suosion takia, vai jotain muuta? Onko hänellä jo lapsia? Miksi hän ylipäätään hoitaa vakoojan hommia ja kumpi on hänelle tärkeämpää: työnsä hyvin hoitaminen vai pelehtiminen?
- Mites heikkoudet? Onko hahmollasi yhtään?



Ja kyllä mä voin sun kanssan pelata. Mitään toiveita millä hahmolla?

Kiitos palautteesta yritän paikata aukkoja hahmonikuvauksessa mahdollisimman nopeasti, ensin toki luen maailma -osion. Mitä hahmoihin tulee niin olen enemmän tutustunut Xianiin ja Yatai Myrskysilmään, mutta toki muutkin hahmot käy

Noniin sain paikattua muutaman aukon :3 (kirjoitan tätä viestiä toiseen kertaan, mutta netti pätkäisi ja kokoviesti meni kankkulan kaivoon kun unohdin kopioida sen varmuuden vuoksi, tyhmä minä. Listasin aijemassa viestissä mitä kirjoitin lisää, mutta en pakolla jaksa kirjoittaa koko litaniaa uudestaan, joten voisitko halutessasi lukea uudestaan hahmolomakkeen, tiedän, että se on tuskaa, joten ei ole pakko)

Sanon lyhyesti minun roolipeli-ideani (joka on aika kliseinen anteeksi )

Ennen Chiman petosta luonnonjumalat tai jopa itse Aysel käyttivät aika ajoin väliaikaisena asuntona suurta piilotettua palatsia (kenties maanalainen,sijainti voisi olla jossain samalla leveyspiirilläkuin Gharta, mutta vain pienessä vuoristossa,katoin sitä karttaa ), mutta Ayselin ja Chiman välirikon jälkeen palatsi autioitui ja jumalat eivät enää palanneet siihen. Bardit kutsuvat sitä lauluissaan Jumalten Piilotetuksi Palatsiksi tai vain Palatsiksi ja tarujen mukaan se sisältää rikkauksia, jumalten magiavälineitä, ennustuskääröjä, aseita, mahtavia voimia löytäjälleen. Toki se voi olla vain taru, jonkinlainen metafoora, mutta (ideassani) Isirion lähettää pienen ryhmän siinä toivossa, että taru onkin totta ja saatuaan Palatsin sisältämät voimat he saavat etulyönti aseman Barceliin ja valloittavat sen,lisäksi he uskovat, että jumalten magian avulla he kykenevät jopa käännyttämään demonit hyviksi, mutta tarpeen tullessa he kyllä tuhoisivat ne. Ja ollessaan haltioiden välikäsi Lael (unohdin lisätä lomakkeeseen viimeksi, mutta lisäsin nyt että Laelilla on sympatiaa Barcelia kohtaan ja selitin miksi)/Xian/joku saa tietää haltioiden suunnitelmista, eivätkä halua antaa haltioiden saada voittoasetta tarun ollessa totta.

Tiedän, että idea on kliseinen, mutta siihen voisi ottaa mukaan Xian tai Yatai jos matka Palatsiin aluksi purjehditaan (rannikkoa pitkin, Ghartan ohi) ja sitten mennään vuoristoon, missä Palatsin on määrä sijaita yms

Toki minulle kelpaa mikä tahansa muu seikkailu