Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Yatai Myrskynsilmä

Siirry alas

Yatai Myrskynsilmä Empty Yatai Myrskynsilmä

Viesti kirjoittaja Kalmankukka Ma 27 Helmi 2012 - 21:08

Yatai Myrskynsilmä Yatai

Nimi
Yatai Myrskynsilmä (alun perin Yatai Quynn, mutta ei käytä tätä isänsä sukunimeä koskaan)

Ikä
Syntynyt 11. tammikuuta 520, eli on nyt 154-vuotias

Laji
Merihaltia

Sukupuoli
Nainen

Asema
Kauppalaiva Chenscediov'in, tuttavallisemmin Merisiilin kapteeni. Chenscediov on merihaltioiden kieltä ja on suoraan kännettynä 'Merisiilin katse'. Nimi viittaa merihaltioiden sanontaan merisiilien väistymättömästä tuijotuksesta; laivan nimi siis tarkoittaa voimaa, periksiantamattommutta ja vahvaa tahtoa. Merisiili: (suunnilleen tällainen tai tällainen) keskikokoinen karakki, ui matalalla, kolme mastoa, kaksi suurta purjetta, ei erillisiä tykkikansia. Keulakuvana merihaltianaista esittävä veistos, kyljet tummaa tervattua puuta, purjeet kermanvalkoiset.

Kielitaito
Sujuva barcia ja haltiakieli. Äidinkieli merihaltioiden kieli hieman ruosteessa käyttämättömyyden takia.

Ulkonäkö
Yatai on haltiaksi erittäin lyhyt, ihmisjaloilla seistessään hänen päälakensa ulottuu hädin tuskin puoleentoista metriin. Yatain kasvonpiirteet ovat pitkät ja kapeat, silmät ovat viirumaiset ja aina vahvasti meikatut. Hänen suipot korvansa ovat täynnä kiliseviä renkaita, ja merenkävijöiden tapaan hänen hartioitaan ja selkäänsä peittävät värikkäät tatuoinnit, joiden aiheissa toistuvat meren jumala Eluvarin tunnukset sekä kalat ja laivat. Yatain hiukset ovat väriltään ruskeat kuin rakkolevä, ja nousevat pystyyn pitkänä kiharana pehkona, tuoden naiselle monen monta senttiä pituuteen lisää. Hiuksiinsa Yatai on punonut erivärisiä nauhoja ja helmiä, ja otsallaan hänellä on usein tummanvihreä huivi. Pituudestaan huolimatta Yatailta ei puutu hiukkaakaan auktoriteettia ja hänen suora ryhtinsä ja virkeä, ilkikurinen katseensa saa jokaisen ilkimyksen miettimään ennenkuin avaa suunsa.

Yatai on lyhyeksi naiseksi erittäin muodokas ja jo pelkästään hänen rintavarustuksen koko on tarpeeksi saamaan jokaisen laivapojan kääntymään punastellen pois. Kun hän astuu illan hämyssä satamakapakkaan, saa hän aina osakseen suuren määrän katseita. Häntä voi helposti pitää pelottavana, sillä hänen ryhtinsä on aina suora ja hänen olemuksensa kertoo auktoriteettiasemasta. Yataita ei voi missään tapauksessa pitää henkisesti tai fyysisesti heikkona ja hänen lihaksiaan katselleessaan on selvää, että lastia purkaessa tai kuumapäitä rauhoittaessa hän tarttuu itse toimeen eikä pyytele apua.

Yatain pyrstö on pitkä, lihaksikas ja sen suomut kiiltävät osittain ruskeina, osittain sinisinä. Hänellä on selässään pitkä rivistö harsomaisia eviä ja kaulassaan kidukset. Hänen pyrstöevänsä on kiiltävän sininen ja hän on lävistänyt sen parilla kultaisia renkaita.

Yatai on kykeneväinen muodonmuutostaikaan sen verran, että saa pyrstönsä muutettua jaloiksi, mutta taian väsyttävyydestä johtuen käyttää sitä harvemmin; vain asioidessaan pidempään maalla. Laivassaan liikuskellessaan nainen harvemmin vaivautuu taikaa tekemään, hän liikkuu paikasta toiseen laitoja pitkin ja köysistä kiinni pitäen käsivoimiensa avulla, ja tietenkin passittaa laivapojat hakemaan hänelle tuopillisen olutta tai kynän karttapöydältä, kun kerran nopeilla jaloillaan ovat siihen paljon kykenevämpiä.

Seilatessaan lämpimillä vesillä, Yatai ei aina jaksa täysin välittää naisellisten muotojensa peittämisestä, vaan suosii avonaisia löysiä paitoja, jotka eivät kärsi satunnaisista uimapyrähdyksistä. Kävellessään hän on lähes aina avojaloin, sillä hän rakastaa sitä tunnetta, jota hänen uusi ruumiinosansa hänelle tuottaa.

Virallisissa yhteyksissä ja halutessaan korostaa arvovaltaansa ja asemaansa Yatain päällä on usein leveähartiainen tummansininen kapteenintakki ja suuri leveälierinen hattu.

Yatai Myrskynsilmä Yatai_amme_pieni_zps702f88cd

Luonne
Kaoottinen - Neutraali

Yataissa on aina ollut jonkinlaista tyttömäistä, ilkikurista kujeilevuutta, joka on iän myötä muuttunut enemmän elämästä nauttimiseksi. Häneltä luonnistuu hyvin työn ja huvin yhdistäminen; hän voi hyvin tyhjentää viinipullon keskellä päivää, tai hypätä ilman varoitusta laivan kuohuja seuraavien delfiinien sekaan. Tyhmä Yatai ei kuitenkaan ole, hän analysoi ympäristöään jatkuvasti, eikä hän todellakaan tee mitään, mistä olisi haittaa muille, eikä pidä hauskaa kun ei ole sen aika. Ennemminkin hän luo rentoudellaan hyvää henkeä laivalleen, ja onkin monesti myrskyssä saanut miehistönsä rauhoittumaan käyttäytymällä itse huvittuneen huolettomasti. Yatai tietää johtamisen perusasiat; uhkaavassa tilanteessa hänen alaisensa kääntyvät hänen puoleensa ja reagoivat kuten hän; kun pitää pään kylmänä kaikissa tilanteissa, pysyy miehistönkin henki hyvänä. Pitkät matkat merellä voivat aiheuttaa kinaa ja eripuraa suljetuissa tiloissa, joten Yatai tekee kaikkensa sen ennaltaehkäisemiseksi.

Yatai ei olekaan koskaan ollut vihattu alaistensa keskuudessa. Hän tekee määrätietoisia päätöksiä, miettii, kun on sen aika, ja johtaa jämäkästi. Hänen kasvoillaan on aina sama tiukka hymy, mikä ei järähdä pahimmassakaan paikassa, oli kyse sitten merirosvoista, äkäisistä tullivirkailijoista tai baarissa liian lähelle käyvistä miehistä. Yatai ei kuitenkaan ole lepsu, joten jos joku sählää tai haastaa riitaa laivalla, hän ei epäröi jättää öykkäröijää seuraavaan satamaan tai pahimmillaan potkaista tätä laidan yli viilentämään tunteitaan. Pelko tulla jätetyksi uimaan keskelle avomerta saa miehen kuin miehen rauhoittumaan ja anelemaan henkensä puolesta.

Jääräpäisyys nousee yhdeksi asiaksi, joka on saanut aikaan riitoja Yatain ja hänen ensimmäisen perämiehensä kanssa. Yatain eksyessä kurssista, ei hän ole jäänyt kuuntelemaan perämiehensä terävää huomauttelua navigointitaidoista, vaan on läimäyttänyt miestä kasvoille ja kadonnut mereen omille teilleen päiväkausiksi. Koko miehistö oli saanut kirota kapteeninsa ja perämiehensä alimpaan helvettiin moneen kertaan, ennen kuin merihaltianainen on suvainnut ilmestyä takaisin istuskelemaan komentosillan laidalle hiukset pörrössä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Yatai ei myöskään koskaan halua laivansa miehistön osaksi ketään toista merihaltiaa hänen itsensä lisäksi. Hän tuntee aina pientä mielihyvää siitä, että on laivan ainoa, joka pystyy tuntemaan merivirrat, varoittamaan karista tai rapsuttamaan meriruo'ot pois laivan pohjasta. Kun miehistö kuuntelee häntä, ja kysyy hänen neuvoaan, tuntee Yatai todella elävänsä ja olevansa oikeassa paikassa.

Yatai rakastaa sitä miesten huomiota, mitä hänen muotonsa ja kauneutensa saavat aikaan. Laivallaan jokainen uusi tulokas on aina hetken aikaa aivan hämillään merestä nousevasta kapteenistaan, joka kuivattelee hiuksiaan auringossa, rintojen loistaessa märän paidan läpi. Aivan kuin vahingossa Yatai antaa iltaisin maalla kävellessään paitansa roikkua alhaalla ja kuin ohimennen venyttelee kutsuvasti. Hän rakastaa pieniä seikkailuja ihmismiesten kanssa, hän pitää heidän karskiudestaan haltiamiehiin verrattuna, eikä varmasti jätä yhtäkään tilaisuutta hauskapitoon käyttämättä. Oman miehistönsä jäseniin hän ei silti kuitenkaan ikinä koske, sillä hän tajuaa, että se herättäisi epäluuloja. Niin pahasti hän ei sentään työasioita hupiin sekoita.


Menneisyys
Yatain suvussa oli aina kytenyt hieman paheksuva asenne maalla eläviä kansoja kohtaan, eivätkä he voineet tajuta, miksi kukaan itseään kunnioittava merihaltia haluaisi jättää oman kansansa lintukodon. Yataita ärsytti muiden suppeamielinen suhtautuminen, sillä hän oli aina ollut sitä tyyppiä, joka ei automaattisesti pitänyt omaa asuinaluettaan parhaana, niinkuin muut, vaan halusi nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Tämä luonne oli suoraan periytynyt hänen isältään Onvyriltä, joka oli aikoinaan jättänyt oman kansansa turhamaiset naapurikiistat ja perimysriidat taakseen. Hän oli aina ollut suoran toiminnan mies; haltiat puhuivat ja ihmettelivät aivan liikaa, ihmiset sen sijaan osasivat tarttua toimeen ja pitää hauskaa. Istua nököttämällä omissa korallisaleissaan merihaltioilta jäisi suurin osa maailman ihmeistä näkemättä. Onvyr oli tunnettu vahvasta ja hieman arvaamattomasta luonteestaan, ja pian häntä alettiinkin kutsua sukunimensä Quynnin sijasta lisänimellä Myrskynsilmä.

Onvyr oli viettänyt ison osan elämästään eri laivojen kannella. Satunnaiset kaidalta polulta eksymiset olivat ajaneet miehen jos minkälaisiin ongelmiin, mistä kaikista hän oli selvinnyt pulahtamalla piiloon aaltoihin. Useammin kuin kerran olivat muita rotuja edustaneet sotalaivan miehistön jäsenet saaneet jäädä heittelemään kirouksiaan pakoon päässeen merihaltian muistolle.

Päästyään 250 vuoden kunnioitettavaan ikään, Onvyriin iski keski-iän kriisi. Hänen kuolemattomuutensa illuusion hajoamiseen vaikutti suurelta osaltaan myös se, että kerran heidän rosvouksen kohteena olleen kauppalaivan kannella sattuikin olemaan merihaltiavartuoita. Pakeneminen aaltojen syvyyksiin ei ollut enää pelastava tekijä silloin, kun takaa-ajajatkin liikkuivat kyseisessä elementissä aivan yhtä nopeasti. Pitkän kamppailun jälkeen Onvyr löysi itsensä vedenalaiselta hiekkasärkältä vetämässä veristä vettä kouhkoihinsa, kahden haltiaruumiin houkutellessa haaskakaloja paikalle. Koko hänen miehistönsä teloitettiin ja Onvyrin merirosvouspäivät olivat ohi.

Onvyr palasi Derlonteen mieli maassa ja aloitti tavallisen kunniallisen elämän omiensa parissa. Eipä aikaakaan kun hän löysi itselleen nätin naisen ja sai parin vuoden kuluttua tyttären, Yatain. Kunnon kansalaisen teeskentely ei kuitenkaan sopinut hänen luonteelleen, ja kun vanhat haavat olivat arpeutuneet, hänen verensä alkoi jälleen vetää ilmaan ja toiminnantäytteiseen elämään. Yatain äiti ei tietenkään suostunut päästämään miestään pilaamaan jälleen elämäänsä, joten pari päätyi lopulta eroon.

Onvyr ei kuitenkaan missään välissä jättänyt tytärtään, jota hän rakasti kovin. Hän vei Yatai usein ilmaan ja opetti tämän rakastamaan ihmisten menevää ja iloista luonnetta. Nuoruudessaan haltiatyttö sai viettää monet vuodet purjehtien maailman meriä, mutta vain kauppalaivojen kyydissä. Onvyr piti tarkasti huolen, että ei tekisi mitään laitonta, ei ainakaan tyttärensä läsnäollessa. Kaikkien tovereidensa menetys oli ollut hänelle niin suuri rangaistus tekemisistään, että hän haluisi pitää huolen, että Yatai pysyisi kunniallisessa ammatissa.

Nuoruudessaan Yatai ei ollut muiden merihaltioiden keskuudessa kaikkein suositumpia. Häneltä puuttui kansalleen ominainen oman kansan ja kulttuurin ihannointi, eikä hänen rääväsuinen luonteensa herättänyt luottamusta. Monet merihaltiat pitivät häntä petturina, ja sulkivat hänet täysin sosiaalisten ympyröidensä ulkopuolelle. Tämä aiheutti Yataissa vain kaunaa, ja hän siirtyikin mielummin oleskelemaan kaksijalkaisten maailmassa.

Vakituista miestä Yatai ei ole koskaan löytänyt, tai ottanut. Vanhempiensa erosta ja itseensä kohdistuneesta kiusaamisesta johtuen hän ei oikein ole uskonut pitkään parisuhteeseen. Jo pelkästään käytännön syistä suhteet Yatain niin paljon ihailemien ihmisten kanssa eivät toimisi; Yatai ei haluaisi kokea sitä, kun hänen rakas aviomiehensä kuolisi vanhuuteen silloin kun hän itse vielä eläisi parasta ikäänsä, lapsien ulkomuodosta puhumattakaan. Vakituisia panokumppaneita Yatailla on ollut, mutta hän on lopettanut suhteen heti, jos toinen haluaisi ryhtyä johonkin vakavampaan. Yatai pärjää hyvin yksinkin, eikä edes haluaisi miestä häiritsemään suunnitelmiaan ja elämäänsä. Yataita ajaa elämässä eteenpäin pitkältä nautinnon- ja seikkailunhalu, ja tätä myöten myös rahanahneus. Hän osaa löytää tavallisesta arkielämästä jotain onnellisuuden aihetta.

Ammatti/nykyisyys
Merisiilin omistaa Aijimeassa majaansa pitävä pitkän linjan kauppamies Anthis Chaconas, joka hoitaa liiketoimintaa suurella alueella satamakaupungin ympärillä. Yatai on tämän palkkalistoilla ja saa toimeksiantonsa tältä, vaikkakin on vastuussa laivastaan itsenäisesti.

Magiataidot
Magiaelementti Yatailla on luonnollisesti vesi. Hän ei ole erityisen lahjakas magian käytössä, eikä osaa loitsia pyrstönmuutostaikaa enempää, mutta aistii kyllä merivirtojen liikkeet ja sadepilvien lähestymiset. Yksi jos toinenkin hänen miehistönsä jäsenistä tosin epäilee, että naisen muotojen runsaudella olisi jotain tekemistä taikuuden kanssa; haltiathan ovat tavallisesti hyvinkin laihoja ja siroja.

In-game tapahtunutta
Yatai joutui merellä ollessaan ongelmiin ensimmäisen perämiehensä Axikan kanssa, joka syytti häntä sodanlietsomisesta ja materialismista. Tämä olikin osaltaan totta, sillä bisnesten ollessa huonoja, Yatai suostui ottamaan kyytiinsä ison lastin adamantiumia, aseiden tekoon käytettävää metallia, viedäkseen sen Barceliin. Rauhoittaakseen miehistönsä keskuudessa nousseen kapinan Yatai hankkiutui eroon lastista, mikä vain pahensi hänen velkataakkaansa.

Saavuttuaan Ajimeaan, lähti Axikan mukana Yatain miehistöstä iso osa. Hänen uudeksi perämiehekseen nousi Erik Mustolainen, kolmissakymmenissään oleva ihmismies, joka on luotettava ja rehellinen, mutta jonka elämä näyttää täysin pyörivän Yatain ympärillä. Yatai sai oudon tarjouksen; hänelle maksettaisiin uskomattoman suuri summa, jos hän hakisi mystisen lastin Nemurista, pakkaisi sen laivaansa ja kuljettaisi Sonsephin kautta Isirioniin. Rahapulassaan, ja muutenkin hieman kiukkuisena lainvartioille Yatai suostui hommaan.

Matkan aikana Yatain vanhan salakuljetustutun veli ilmestyi paikalle sotalaivansa kanssa ja vaati Yatain hallussa olevaa arka alastia itselleen. Kävi ilmi, että ruumassa oli nököttäny ihka-aito lohikäärmeenmuna, joka meni kuoriutumaan kaiken tohinan keskellä. Syntyneessä taistelussa vihollislaiva upotettiin ja koko sen miehistö surmattiin teloitustyylisesti.

Laivan saavuttua perille lohikäärmeenpoikasta ei pystytty pitämään salassa, joten se jäi tullivirkailijoiden käsiin. Salakuljettajat, jotka olivat antaneet kuljetustehtävän Yatalle, suuttuivat tälle verisesti ja vaativat naista maksamaan joka ikisen lantin lohikäärmeen arvosta takaisin. Yataita uhkaa seuravaat kymmenen vuotta kestävä kiristys oman työnsä ja henkensä uhalla, joka käytännössä tarkoittaa jatkuvaa velkavankeutta salakuljetusringille.

Pelatut pelit - uusin ylimpänä

- Toukokuu 674: Pakomatkalainen
- Huhtikuun alku 674: Koston sade
- Huhtikuu alku 674: Malja naisille
- Maaliskuun loppu 674: Pakomatkalainen
- Maaliskuun alku 674: Lasti, uusi elämä ja salaisuus
- Helmikuun loppu 674: Puolikuu nousee
- Helmikuu 674: Kaukana rannasta
- Tammi-helmikuu 674: Houkutteleva lasti



- Tämänhetkinen tila: avoin peleille, jotka sopivat Yatain käynnissä olevana juoneen
Kalmankukka
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 31
Paikkakunta : Turku

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa